Hei rakkaat ja uskolliset lukijani! ....pitkästä aikaa ;D
Tein jotain taas blogini eteen.
Mulle tuli sähköpostia cyber shopilta tänään (tai ainakin tänään luin sen) ja siinä haettiin bloggaajaa, joka mainostaa cyber shopin tuotteita.
Tiiän, en oo mikää maailman paras vaihtoehto, kun mulla ei oo tuhansia lukijoita, mut tää vois olla tosi kivaa! Ja saada ehk lisää lukijoita.
Lana on kasvanu tosi paljon! On se viel pieni, nukkuu paljon ja hakee lämpöä kaulalta mutta se ei oo enää nii pieni ettei peittäis mun näkökenttää ku koitan olla koneella :D
Yhet kuulokkeet se on jo hajottanu ja muutenkin testannu rajojansa, mut muuten käyttäytyny tosi ihanasti.
Muistatte varmaan kun hehkutin, että aloin kirjottaa kirjaa. Mutta kun kaikki mun kirjat, sekin on jäänyt siihen yhteen kappaleeseen, en siis oo saanu aikaseks kun yhen kappaleen ja toiseen yhen sivun. Oon keskittyny liikaa tähän blogiin, ja nyt parin päivän aikana liikaa simssin pelaamiseen kun sekin vihdoin tuli postissa! Eilinenkin päivä meni simssiä 12 tuntia pelatessa. Hyi.
Nytkään mulla ei oo parempaa tekemistä kun kattoa hurjaa painonpudotusta, jonka jakson oon nähny jo. Onneks perjantaina Levin avajaisiin!
Eli siis, jos mut valitaan cyber shopin bloggaajaks niin saatte kyllä massiivisen paljon luettavaa ja muuta pientä kivaa!
Kirjoittelemisiin, Sara
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Friends For Life
Teresa:
Tää nainen on tehny mun elämästä paljon parempaa.
Tavattiin ensimmäisen kerran kun olin 10 vuotias ja Teresa etuhampaaton 7 vuotias käkkäräpää! Oltii leksulla iltapäiväkerhossa ja siellä vaan alettiin juttelee toisillemme ja oltiin heti ku ylimmät ystävät.
Päivät meni barbeilla leikkien, piirtäen, ulkona leikkien ja juoruumalla. Muistan aina meidän tyttöjen väliset riidat ja kuinka naurettavia ne oli nyt kun ajattelee tarkemmin. Muistan myös kun olin siskoni kanssa ainoa vieras syntymäpäivilläs mut silti meillä oli hauskaa, koska me ei tarvittu keitään muita pitääksemme hauskaa. Rakastit kuunnella smurffeja ja inhosit karkkia, joka oli mun mielestä outoa! Mutta sen muistan että rakastit geishasuklaata ja vihreitä oliiveja. Tänä päivänä olen huomannut myös kuinka rakastat kaurapuuroa. Ja sen kuinka tyylikkäältä aina näytät ja kuinka susta on kasvanu kaunis ja itsenäinen nainen. Oot kaikkea sitä mitä mä toivoin itestäni tulevan vanhempana. Susta saa kyllä olla ylpeä! Kiitos että hyväksyt mut ystävänäsi ja toivon että meillä tulee olemaan vielä monta hyvää muistoa ystävinä. Rakastan sua käkkäräpää!
Jenna:
Suhun sain mahdollisuuden tutustua paremmin vuonna 2010 yksissä kotibileissä, olin sut tienny jo monta vuotta aikasemmin Jantan ja Nikon pikkusiskona. Mutta kun sain tilaisuuden tutustua suhun, vuodesta 2010 tuli mun elämäni paras vuosi! Vaikka ulkona oli -30 mä en ees huomannu sitä kun olin sun kanssa, meillä oli hauskaa vaikka ei tehty mitään. Ja olit kaveripiirini ainut ketä rakasti Justin Bieberiä! Muistan ikuisesti sen päivän kun tulit meille aamusta, kun asuttiin keinutiellä. Katottiin vähän aikaa telkkaria ja sitten vaan päätettiin pöllii Jannelta kaljat ja lähtee ulos. Se oli yks mun sen vuoden parhaista hetkistä ja päivistä. Oltiin aina kahestaan sillon, aamusta iltaan. Vielä vähän tunnen syyllisyyttä kun lopetit koulun käynnin ja hengasit mun kanssa! Mutta mun on pakko myöntää etten katunut niitä hetkiä sekunttiakaan. Vaikka ei olla enää nähty niin usein, oot silti mulle tosi tärkee ja sun kanss on kiva mennä juhlimaan ja pitää hauskaa! Muistan susta myös sen, että sä kuuntelet tosissas ja autat tosissas. Sitä mä arvosran sussa ja muista se että mä ainakin rakastan sua jos joskus tuntuu että kukaan muu ei.
Janette:
Muistan sen päivän ikuisesti kun ekan kerran nähtiin ja tutustuttiin. Olin sun siskos kanssa teillä kun asuitte kontulassa vielä, ja sä tulit taas mun siskon kanssa meille (vai olikohan se kiian tai anitan kanssa?) en muista enää kunnolla kuka. Mutta sen muistan että me kummiskin päädyttiin leikkimään toistemme kanssa ja unohdettiin meijän kaverit. Se oli se päivä milloin tiesin sun kuuluvan mun elämään parhaana ystävänä aina! Sitten kun tuli se päivä, että muutit pois. Mun maailma romahti. Meni kauan ennenkun taas aloin leikkimään ja pitämään toisten kanssa hauskaa. Mutta on tullu huomattua että vaikka asut siellä, meijän ystävyyssuhde ei oo siitä kärsiny, me puhutaan useita tunteja puhelimessa tai useita tunteja facebookissa eikä ees huomata miten aika menee. Ollaan koettu niin paljon ylä ja alamäkiä että heikompi ystävyyssuhde ei olis niitä kestäny, mut silti ollaan tässä. Vahvempina, läheisimpinä ja kestävämpinä. Elämäni paras päivä oli se kun sinut kastettiin ja musta tuli sun kummis. Se pisti asiat tärkeysjärjestykseen koska mä sain elämäntyökseni pitää susta huolen ja olen antanut Jumalalle sen lupauksen olla sun tukenas, enkä tuu koskaan pettämään sitä lupausta! Rakastan sua aina ja ikuisesti mun oma kummityttöni.
Cia:
En oo tuntenu sua yhtä kauan kuin muita tyttöjäni, mutta kuulut silti niihin. Susta tuli tosi tärkeä mulle kesällä 2011 ja meillä oli tosi hauskaa sinä kesänä. Sun kanssa voi hullutella vapaasti koska vaan, koska sä et tuomitse mua kun oot itse myös samanlainen. Rakastan liikkuu sun kanssa yleisillä paikoilla, koska aina kun joku tuijottaa sua alat aina raivoomaan, ja se on niin huvittavaa! Vaikka oot niin nuori, en edes huomaa sitä koska oot henkisesti niin paljon vanhempi. Ymmärrät, kuuntelet ja välität. Tiedät mitä nämä sanat tarkottavat ja osaan käyttää niitä käytännössä, suurinosa sun ikäsistä ei edes tiedä näitten sanojen merkitystä vaikka niin väittävät. Sulla on mun sydämessä erikoinen paikka, joka ei katoa sieltä koskaan, jos sä et ikinä muutu! Muista että rakastan suakin tosi paljon!
Tavattiin ensimmäisen kerran kun olin 10 vuotias ja Teresa etuhampaaton 7 vuotias käkkäräpää! Oltii leksulla iltapäiväkerhossa ja siellä vaan alettiin juttelee toisillemme ja oltiin heti ku ylimmät ystävät.
Päivät meni barbeilla leikkien, piirtäen, ulkona leikkien ja juoruumalla. Muistan aina meidän tyttöjen väliset riidat ja kuinka naurettavia ne oli nyt kun ajattelee tarkemmin. Muistan myös kun olin siskoni kanssa ainoa vieras syntymäpäivilläs mut silti meillä oli hauskaa, koska me ei tarvittu keitään muita pitääksemme hauskaa. Rakastit kuunnella smurffeja ja inhosit karkkia, joka oli mun mielestä outoa! Mutta sen muistan että rakastit geishasuklaata ja vihreitä oliiveja. Tänä päivänä olen huomannut myös kuinka rakastat kaurapuuroa. Ja sen kuinka tyylikkäältä aina näytät ja kuinka susta on kasvanu kaunis ja itsenäinen nainen. Oot kaikkea sitä mitä mä toivoin itestäni tulevan vanhempana. Susta saa kyllä olla ylpeä! Kiitos että hyväksyt mut ystävänäsi ja toivon että meillä tulee olemaan vielä monta hyvää muistoa ystävinä. Rakastan sua käkkäräpää!
Jenna:
Suhun sain mahdollisuuden tutustua paremmin vuonna 2010 yksissä kotibileissä, olin sut tienny jo monta vuotta aikasemmin Jantan ja Nikon pikkusiskona. Mutta kun sain tilaisuuden tutustua suhun, vuodesta 2010 tuli mun elämäni paras vuosi! Vaikka ulkona oli -30 mä en ees huomannu sitä kun olin sun kanssa, meillä oli hauskaa vaikka ei tehty mitään. Ja olit kaveripiirini ainut ketä rakasti Justin Bieberiä! Muistan ikuisesti sen päivän kun tulit meille aamusta, kun asuttiin keinutiellä. Katottiin vähän aikaa telkkaria ja sitten vaan päätettiin pöllii Jannelta kaljat ja lähtee ulos. Se oli yks mun sen vuoden parhaista hetkistä ja päivistä. Oltiin aina kahestaan sillon, aamusta iltaan. Vielä vähän tunnen syyllisyyttä kun lopetit koulun käynnin ja hengasit mun kanssa! Mutta mun on pakko myöntää etten katunut niitä hetkiä sekunttiakaan. Vaikka ei olla enää nähty niin usein, oot silti mulle tosi tärkee ja sun kanss on kiva mennä juhlimaan ja pitää hauskaa! Muistan susta myös sen, että sä kuuntelet tosissas ja autat tosissas. Sitä mä arvosran sussa ja muista se että mä ainakin rakastan sua jos joskus tuntuu että kukaan muu ei.
Janette:
Muistan sen päivän ikuisesti kun ekan kerran nähtiin ja tutustuttiin. Olin sun siskos kanssa teillä kun asuitte kontulassa vielä, ja sä tulit taas mun siskon kanssa meille (vai olikohan se kiian tai anitan kanssa?) en muista enää kunnolla kuka. Mutta sen muistan että me kummiskin päädyttiin leikkimään toistemme kanssa ja unohdettiin meijän kaverit. Se oli se päivä milloin tiesin sun kuuluvan mun elämään parhaana ystävänä aina! Sitten kun tuli se päivä, että muutit pois. Mun maailma romahti. Meni kauan ennenkun taas aloin leikkimään ja pitämään toisten kanssa hauskaa. Mutta on tullu huomattua että vaikka asut siellä, meijän ystävyyssuhde ei oo siitä kärsiny, me puhutaan useita tunteja puhelimessa tai useita tunteja facebookissa eikä ees huomata miten aika menee. Ollaan koettu niin paljon ylä ja alamäkiä että heikompi ystävyyssuhde ei olis niitä kestäny, mut silti ollaan tässä. Vahvempina, läheisimpinä ja kestävämpinä. Elämäni paras päivä oli se kun sinut kastettiin ja musta tuli sun kummis. Se pisti asiat tärkeysjärjestykseen koska mä sain elämäntyökseni pitää susta huolen ja olen antanut Jumalalle sen lupauksen olla sun tukenas, enkä tuu koskaan pettämään sitä lupausta! Rakastan sua aina ja ikuisesti mun oma kummityttöni.
Cia:
En oo tuntenu sua yhtä kauan kuin muita tyttöjäni, mutta kuulut silti niihin. Susta tuli tosi tärkeä mulle kesällä 2011 ja meillä oli tosi hauskaa sinä kesänä. Sun kanssa voi hullutella vapaasti koska vaan, koska sä et tuomitse mua kun oot itse myös samanlainen. Rakastan liikkuu sun kanssa yleisillä paikoilla, koska aina kun joku tuijottaa sua alat aina raivoomaan, ja se on niin huvittavaa! Vaikka oot niin nuori, en edes huomaa sitä koska oot henkisesti niin paljon vanhempi. Ymmärrät, kuuntelet ja välität. Tiedät mitä nämä sanat tarkottavat ja osaan käyttää niitä käytännössä, suurinosa sun ikäsistä ei edes tiedä näitten sanojen merkitystä vaikka niin väittävät. Sulla on mun sydämessä erikoinen paikka, joka ei katoa sieltä koskaan, jos sä et ikinä muutu! Muista että rakastan suakin tosi paljon!
tiistai 23. lokakuuta 2012
Meidän tulee ikävä sua Johanna.
Niinkun monille muille, tuli mullekin yllätyksenä Johannan tippuminen Big Brotherista. Eihän siellä oo enää ketää muuta kiinnostavaa ku Iida, sit kun sekin tippuu nii ei kyllä tuu katottua BB:tä ollenkaan! Sen lupaan. Mutta, tässä pari kuvaa jolla muistamme Johannan ikuisesti!
Johanna voitti katsoja äänestyksen ja sai nähdä rakkaat Tico ja Cindy koiransa.
Johanna cirkus -viikolla Joukon kanssa läheisissä tunnelmissa.
Johanna Katariinan kanssa alkuviikoilla.
Johanna Bollywood -viikolla, ainut kaunis tuossa asussa.
Johanna sairaala -viikolla, hoitajan rooli ei vissiin Johannaa haitannut hymystä päätellen.
Kaunis Johannamme tähtien peittämänä!
Johanna Joukon kanssa taas läheisissä tunnelmissa.
Johanna ja hänen rakas nallensa.
Johanna ja niitä viikkoja kun hänestä alettiin puhumaan pahaa ja naamasta näkee ettei se tuntunut yhtään mukavalle.
Johanna Tomin kanssa ostoksia tekemässä taloon.
Toivottavasti tulemme jatkossa näkemään ja kuulemaan Johannasta vielä. Ihanin persoona mitä oon Big Brother talon naisasukkaista ikinä nähny. Joillekin Johannan persoona ja luonne oli ilmeisesti liikaa. Surullista mihin kateus voi viedäkään.
Iida vie voitto kotiin ja lähetä ne lehmät kotiin! Miehistä jos joku vie voiton niin sais olla Tomi, Tommi tai Jouko.
Seuraavassa blogissa käsittelen toista julkkista, mut se jääköön salaisuudeks että ketä ;D
Kuulemisiin. Sara
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Mielialan vaihdokset
Olen taas pisteessä, johon päädyn aina kun luulen pärjääväni ilman lääkkeitä. En pysty nukkumaan vaikka väsyttää. Pimeys ahdistaa. Mieliala muuttuu sekunnissa. Olo vaan pahenee mitä enemmän alkaa olemaan väsyny. Nytkin katon leffan blooppersseja et saisin vähän kohennusta tähän olotilaan. Kaikista pahinta on se että ihmiset joilla ei tätä oo, ei tuu koskaan tajuumaan. Enkä tuomitse siitä, niin kauan kun ne/te tulee/tuutte päteemään siitä et ei tää oo mitään. Oon kyllästyny kuulemaan sitä. Mutta onneks mua auttaa nää elokuvat aina. Ne on mun pelastus.
Tänään myös puhdistin facebookkini turhista kavereista. Tietystä nimeltämainitsettomasta syystä. Ja mun lemppari henkilö Johanna tippu tänään Big Brotherista. Toivottavasti maanantaista tulee hyvä päivä. Pitäs lähtee hakee kissan tarvikkeita. Ootan vieläkin sähköpostia omistajalta. Vahvistusta siitä että millasia tarvikkeita kannattais ostaa. Niinkun et millasilla leluilla se leikkii? Millasta ruokaa se syö? Ja millasessa paikassa se nukkuu? En kyllä oikeesti jaksa enää oottaa et Lana on täällä! Taas puhun kaikkea mitä sylki suuhun tuo. Nyt jätän tän koneen rauhaan ja koitan saada unta.
Kato ku huomaa miten mieliala vaihtuu jopa tekstissäki... huoh. Nyt kun on hyvä olo niin on hyvä sujahtaa sammuksiin. Hyvää yötä.
Sara
Tänään myös puhdistin facebookkini turhista kavereista. Tietystä nimeltämainitsettomasta syystä. Ja mun lemppari henkilö Johanna tippu tänään Big Brotherista. Toivottavasti maanantaista tulee hyvä päivä. Pitäs lähtee hakee kissan tarvikkeita. Ootan vieläkin sähköpostia omistajalta. Vahvistusta siitä että millasia tarvikkeita kannattais ostaa. Niinkun et millasilla leluilla se leikkii? Millasta ruokaa se syö? Ja millasessa paikassa se nukkuu? En kyllä oikeesti jaksa enää oottaa et Lana on täällä! Taas puhun kaikkea mitä sylki suuhun tuo. Nyt jätän tän koneen rauhaan ja koitan saada unta.
Kato ku huomaa miten mieliala vaihtuu jopa tekstissäki... huoh. Nyt kun on hyvä olo niin on hyvä sujahtaa sammuksiin. Hyvää yötä.
Sara
Sunnuntai ilman krapulaa
En ikinä opi juomaan aamusin vaan yhtä kuppia kahvia! Aina kun otan toisen tai kolmannen niin tulee ihan kauhee olo, semmonen ahistava. Seki sen takia kun en oo lääkkeitä syöny, pitäs uusii resepti ja alkaa taas syömää, vähä helpottas tätä elämistäki. Puhun siis paniikkihäiriölääkkeistä.
Eilen tuli oltuu aika selvinpäin, join vaan 3 kaljaa ja puoliks Olivian kans viinipullon. Sitten lähettiin kattomaan Thai baarin menoa, mut ei siel mitään ollu. Keski-ikäsiä viinin siemailijoita vaan. Ja näin ensimmäisen tummaihosen täällä! En oo siis rasisti, mut se on harvinaista täällä.
Nyt vietän rauhallista sunnuntaita katsoen frasieriä ja kohta kauppaan hakemaan ruokaa ja pientä suolasta illan Big brother talk shown kylkiäiseks! Kun vaan jaksais vielä liikkua sinne kauppaan asti.
Nyt voin olla taas perjantaihin ihan selvinpäin ja oottamassa Lanaa kotiin. Pitäis huomenna hakea kissan tarvikkeita. En niin jaksa odottaa!! Tiedän, mä hehkutan tänne ihan liikaa, mut en vaan jaksa oikeesti oottaa!
Eilisestä lähtien mun webkamera ei oo suostunu käynnistyy, painan sitä kuvaketta mut se ei vaan aukase sitä. Vituttaa. Millä mä nyt otan kuvia mun kissasta kun se tulee? Ja kaiken kukkuraks, kun oon 2 viikkoa mun the sims 3:sta oottanu niin ne ilmottaa mulle että paketti hävinny, et pitää tilaa uus ja ku yritän tilaa uutta nii valittaa että ei oo luottoa eli en pysty tilaamaan.... Miks aina mulle käy tämmöstä? Mikään ei ikinä toimi mun kohalla!
Nyt ei kyl ajatukset tee yhteistyötä mun kanssa, tuli tästäki yks mitätön blogimerkintä :D
Sara
Eilen tuli oltuu aika selvinpäin, join vaan 3 kaljaa ja puoliks Olivian kans viinipullon. Sitten lähettiin kattomaan Thai baarin menoa, mut ei siel mitään ollu. Keski-ikäsiä viinin siemailijoita vaan. Ja näin ensimmäisen tummaihosen täällä! En oo siis rasisti, mut se on harvinaista täällä.
Nyt vietän rauhallista sunnuntaita katsoen frasieriä ja kohta kauppaan hakemaan ruokaa ja pientä suolasta illan Big brother talk shown kylkiäiseks! Kun vaan jaksais vielä liikkua sinne kauppaan asti.
Nyt voin olla taas perjantaihin ihan selvinpäin ja oottamassa Lanaa kotiin. Pitäis huomenna hakea kissan tarvikkeita. En niin jaksa odottaa!! Tiedän, mä hehkutan tänne ihan liikaa, mut en vaan jaksa oikeesti oottaa!
Eilisestä lähtien mun webkamera ei oo suostunu käynnistyy, painan sitä kuvaketta mut se ei vaan aukase sitä. Vituttaa. Millä mä nyt otan kuvia mun kissasta kun se tulee? Ja kaiken kukkuraks, kun oon 2 viikkoa mun the sims 3:sta oottanu niin ne ilmottaa mulle että paketti hävinny, et pitää tilaa uus ja ku yritän tilaa uutta nii valittaa että ei oo luottoa eli en pysty tilaamaan.... Miks aina mulle käy tämmöstä? Mikään ei ikinä toimi mun kohalla!
Nyt ei kyl ajatukset tee yhteistyötä mun kanssa, tuli tästäki yks mitätön blogimerkintä :D
Sara
torstai 18. lokakuuta 2012
Tuomitseminen
Jokainen ihminen tuomitsee jonkun toisen ihmisen. Joko mielessään, päin naamaa tai kaverilleen. Kysymys kuuluu kellä siihen on oikeus alunperinkään?
Jokainen ihminen saa toki ajatella itsekseen mitä haluaa, kunhan ei niitä julki tuodakseen loukkaisi muita. Tuntuu kun joka ikisellä olisi jotain pahaa sanottavaa mitä ikinä teetkään. Ihan sama miten pukeudut, minkäväriseksi hiuksesi värjäät tai kuinka hyvässä kunnossa kroppasi on. Valitettavasti joillakin ihmisillä on niin huono itsetunto että pitää toisia lähteä morkkaamaan ja saada paha mieli aikaseksi. Itse myös myönnän syyllistyneeni moiseen. Tosin sillon olin nuorempi ja aina sillon tällöin ja todella harvoin siihen vieläkin alennun. Mutta itse tiedostan omistavani huonon itsetunnon, jonka eteen teen töitä joka päivä.
Ihmiset usein taistelevat muiden ihmisten musiikkimausta, miksei voi vain kuunnella omaa musiikkia ja antaa muiden kuunnella omaa? Kovin riitelyn aihe on Justin Bieber. Itse tykkään hänen musiikista ja muutenkin ihmisestä. Ihmiset tuomitsevat hänet vaan sen takia, koska on "noloa" tykkää Justinista ja siitä että hän kun 15 vuotiaana on laulajana tullut julki, että hänellä on tytön ääni. Ei ole vissiin ihmiset tajunnu että poika on 15 vuotias, joka on normaalia että hänellä ei ole äänenmurrosta. Kun taas jotkut aikuiset miehet jotka ovat laulajia niin niillä on vieläkin kimeä tytön ääni. Nyt kun Justin on 18 niin on löydetty muita syitä miksi vihata, eli koskaan ei ole ollut mitään järkevää syytä. On paljon muitakin asioita joista tulee makuasia kiistelyitä mutta tämä nyt oli vain esimerkki.
Pieni tuomitseminen on vielä harmitonta, mutta entäs sitten kun se alkaa käymään teoiksi?
Ihmiset pysähtelevät autonsa kanssa huutaakseen toista ihmistä huoraksi ja näyttääkseen keskaria, käymällä fyysisesti kiinni ilman syytä kun ei uhri kiinnitä huomiota huutelijoihin, ilkeetä mulkoilua, uhkailua, pilapuheluita, porukalla henkisesti hyökkäilyä, nauramista päin naamaa...
Tunnen suurta vihaa tämmösiä ihmisiä kohtaan mutta edelleen en itsekään ole täydellinen. En silti ikinä tekisi mitään tuommoista! En koskaan arvostele toisen ulkonäköä hänelle päin naamaa tai netissä suoraan hänelle suunnattuna, koska kukaan ei mitään ulkonäöllensä voi (paitsi meikkaamiseen, vaatettyyliin ja hiustyyliin kohdistettuna) mutta se ei silti oikeuta ketään tuomitsemaan niitä ihmisten tekemiä valintoja.
Ylipainoinen ihminen ei myöskään ansaitse kenenkään tuomitsemista. Tiedän omista henkilökohtasista kokemuksista, että se sattuu. Vaikka en ole mielestäni läski, olen silti lihonut 15kiloa siitä mitä olin joskus 16 vuotiaana, tosin sillon olin ihan nälkiintyneen näkönen eikä se ollut terveellisen näköistä. Mutta tämmöinen tää maailma nykyään on, jos et ole nälkiintyneen mallin näkönen oot sillon läski ja normaalikokoinen/painoinen ihminen on läski. Miksi niin vääristynyt kuva? Media. Ja kuinka se aivopesee ihmisiä. Tämän vuoksi myös anoreksia ja bulimia tilastot ovat kasvaneet. Ja se on yksin teidän ihmisten ja median vika. Suvaitsevaisuus on niin harvassa nykyään.
Musiikista vielä sen verran. Ihmisten mielestä paskaa musiikkia on se mikä pääsee radioon ja mistä tulee "massamusiikkia". Onko koskaan tultu ajatelleeksi että sitä kuuntelee niin moni ihminen, koska se on oikeesti hyvää musiikkia? Aina ei ole sanoilla merkitystä, vai tanssitteko te klubeilla biisin sanojen tahdissa? Ja kaikista naurettavinta että ihmiset luokitellaan tietynlaisiksi vaan sen takia että he kuuntelevat tätä musiikkia. Se mitä musiikkia kuuntelee ei välttämättä aina kerro minkälainen se ihminen on.
Varakkaammat ihmiset. Voivatko niiden lapset sille mitään? He eivät voi päättää vanhempiansa tuloja ja millaisia taloja tai autoja he ostavat. Jos joku muu on tehnyt niska limassa töitä sen eteen että on varaa revitellä niin miksi se pitää tuomita ja sanoa että "syntynyt kultalusikka suussa"? Taas puhuu kateellisuus. Jos vanhemmilla on varaa ostaa lapsilleen asioita, niin mitä väärää siinä on? Kunhan muistaa opettaa niille oikean ja väärän ja koulutuksen tärkeyden niin en näe siinä mitään väärää. Ja miksi niiden pitäisi miettiä miltä muista tuntuu joka kerta kun he ostavat jotain uutta ja näyttävää. Jos kerran niin ketuttaa niin menkää itse tekemään niska limassa töitä asioiden eteen, se on mahdollista ellei laiskuus tule väliin.
Toisten tiedottomuus. Toiset tietää aina enemmän kuin toiset ja kaikki eri osa-alueista. Joten on turha lähteä toisille nauramaan jos ei aina tiedä kaikkea. Ei ole väärin tai noloa kysyä asioista joista ei tiedä, on väärin ja noloa lähteä mollaamaan ja nauramaan sille ketä kysyy. Miksei voi aina vaan vastata suoraan kun joku kysyy? Miksi pitää aina käydä vaikeimman kautta hakemassa vastausta? Eihän kohta kukaan uskalla koskaan kysyä mitään? Esimerkiksi seksuaalisuudesta ja ehkäsystä. Mitä tapahtuisi jos kukaan ei enää uskaltaisi kysyä? Sukupuolitaudit ja vahinkoraskaudet lisääntyisivät ja sitten syytetään niitä ketkä niitä saa. Tosin itsehän se niiden vika on jos ne päättää pitää lapsen kun tulee raskaaksi.
Asia kanssa mitä en ymmärrä, on toisten raskaaksi tuleminen nuorena. Miksi sitä pitää tuomita jos haluaa pitää elävän olennon eikä sitä tappaa? Itse olen tehnyt abortin 19 vuotiaana ja siitä mua on paljon tuomittu, eli koskaan ei ole hyvä? Itse tein sen päätöksen, koska en halunnut tuoda pientä elävää olentoa mun rikkinäiseen elämään, enkä myöskään halua vahinkolasta. Haluan elämääni suunnitellun lapsen, jolle voin kertoa aina uudelleen ja uudelleen sen tarinan miten paljon häntä suunnittelin niinkuin mun omat vanhemmat ovat mulle kertoneet. Sitä mä haluan mun tulevalle/tuleville lapsille! Mutta en silti tuomitse niitä ihmisiä ketkä haluaa pitää vahingossa tulleet raskaudet, eikä pitäis kenenkään muunkaan. Tai niitä raskauksia mitä suunnitellaan nuorena, niitäkään vastaan ei pitäis olla kenelläkään mitään sanottavaa. Ei kyllä mene päiviä ohi kun en muka ajattelis minkälainen olis mun lapsi, olisko se tyttö vai poika? mun näkönen? minkä ikänen se nyt olis? Mutta sit taas muistan kuinka pilalle mun elämä olis mennyt ja mstä kaikesta olisin jäänyt paitsi jos olisin sen pitänyt, ja sit taas unohdan sen kokonaan.
Joten tykkäs joku sitten punasesta ja toinen vaikka verkkosukkiksista, mitä me olemme tuomitsemaan? Katsele omaa elämääsi ja tuomitse vaikka sitä, jos jotain pitää tuomita!
Kiitos kun jaoit nämä ajatukset kanssani jos luit loppuun asti
Sara
Jokainen ihminen saa toki ajatella itsekseen mitä haluaa, kunhan ei niitä julki tuodakseen loukkaisi muita. Tuntuu kun joka ikisellä olisi jotain pahaa sanottavaa mitä ikinä teetkään. Ihan sama miten pukeudut, minkäväriseksi hiuksesi värjäät tai kuinka hyvässä kunnossa kroppasi on. Valitettavasti joillakin ihmisillä on niin huono itsetunto että pitää toisia lähteä morkkaamaan ja saada paha mieli aikaseksi. Itse myös myönnän syyllistyneeni moiseen. Tosin sillon olin nuorempi ja aina sillon tällöin ja todella harvoin siihen vieläkin alennun. Mutta itse tiedostan omistavani huonon itsetunnon, jonka eteen teen töitä joka päivä.
Ihmiset usein taistelevat muiden ihmisten musiikkimausta, miksei voi vain kuunnella omaa musiikkia ja antaa muiden kuunnella omaa? Kovin riitelyn aihe on Justin Bieber. Itse tykkään hänen musiikista ja muutenkin ihmisestä. Ihmiset tuomitsevat hänet vaan sen takia, koska on "noloa" tykkää Justinista ja siitä että hän kun 15 vuotiaana on laulajana tullut julki, että hänellä on tytön ääni. Ei ole vissiin ihmiset tajunnu että poika on 15 vuotias, joka on normaalia että hänellä ei ole äänenmurrosta. Kun taas jotkut aikuiset miehet jotka ovat laulajia niin niillä on vieläkin kimeä tytön ääni. Nyt kun Justin on 18 niin on löydetty muita syitä miksi vihata, eli koskaan ei ole ollut mitään järkevää syytä. On paljon muitakin asioita joista tulee makuasia kiistelyitä mutta tämä nyt oli vain esimerkki.
Pieni tuomitseminen on vielä harmitonta, mutta entäs sitten kun se alkaa käymään teoiksi?
Ihmiset pysähtelevät autonsa kanssa huutaakseen toista ihmistä huoraksi ja näyttääkseen keskaria, käymällä fyysisesti kiinni ilman syytä kun ei uhri kiinnitä huomiota huutelijoihin, ilkeetä mulkoilua, uhkailua, pilapuheluita, porukalla henkisesti hyökkäilyä, nauramista päin naamaa...
Tunnen suurta vihaa tämmösiä ihmisiä kohtaan mutta edelleen en itsekään ole täydellinen. En silti ikinä tekisi mitään tuommoista! En koskaan arvostele toisen ulkonäköä hänelle päin naamaa tai netissä suoraan hänelle suunnattuna, koska kukaan ei mitään ulkonäöllensä voi (paitsi meikkaamiseen, vaatettyyliin ja hiustyyliin kohdistettuna) mutta se ei silti oikeuta ketään tuomitsemaan niitä ihmisten tekemiä valintoja.
Ylipainoinen ihminen ei myöskään ansaitse kenenkään tuomitsemista. Tiedän omista henkilökohtasista kokemuksista, että se sattuu. Vaikka en ole mielestäni läski, olen silti lihonut 15kiloa siitä mitä olin joskus 16 vuotiaana, tosin sillon olin ihan nälkiintyneen näkönen eikä se ollut terveellisen näköistä. Mutta tämmöinen tää maailma nykyään on, jos et ole nälkiintyneen mallin näkönen oot sillon läski ja normaalikokoinen/painoinen ihminen on läski. Miksi niin vääristynyt kuva? Media. Ja kuinka se aivopesee ihmisiä. Tämän vuoksi myös anoreksia ja bulimia tilastot ovat kasvaneet. Ja se on yksin teidän ihmisten ja median vika. Suvaitsevaisuus on niin harvassa nykyään.
Musiikista vielä sen verran. Ihmisten mielestä paskaa musiikkia on se mikä pääsee radioon ja mistä tulee "massamusiikkia". Onko koskaan tultu ajatelleeksi että sitä kuuntelee niin moni ihminen, koska se on oikeesti hyvää musiikkia? Aina ei ole sanoilla merkitystä, vai tanssitteko te klubeilla biisin sanojen tahdissa? Ja kaikista naurettavinta että ihmiset luokitellaan tietynlaisiksi vaan sen takia että he kuuntelevat tätä musiikkia. Se mitä musiikkia kuuntelee ei välttämättä aina kerro minkälainen se ihminen on.
Varakkaammat ihmiset. Voivatko niiden lapset sille mitään? He eivät voi päättää vanhempiansa tuloja ja millaisia taloja tai autoja he ostavat. Jos joku muu on tehnyt niska limassa töitä sen eteen että on varaa revitellä niin miksi se pitää tuomita ja sanoa että "syntynyt kultalusikka suussa"? Taas puhuu kateellisuus. Jos vanhemmilla on varaa ostaa lapsilleen asioita, niin mitä väärää siinä on? Kunhan muistaa opettaa niille oikean ja väärän ja koulutuksen tärkeyden niin en näe siinä mitään väärää. Ja miksi niiden pitäisi miettiä miltä muista tuntuu joka kerta kun he ostavat jotain uutta ja näyttävää. Jos kerran niin ketuttaa niin menkää itse tekemään niska limassa töitä asioiden eteen, se on mahdollista ellei laiskuus tule väliin.
Toisten tiedottomuus. Toiset tietää aina enemmän kuin toiset ja kaikki eri osa-alueista. Joten on turha lähteä toisille nauramaan jos ei aina tiedä kaikkea. Ei ole väärin tai noloa kysyä asioista joista ei tiedä, on väärin ja noloa lähteä mollaamaan ja nauramaan sille ketä kysyy. Miksei voi aina vaan vastata suoraan kun joku kysyy? Miksi pitää aina käydä vaikeimman kautta hakemassa vastausta? Eihän kohta kukaan uskalla koskaan kysyä mitään? Esimerkiksi seksuaalisuudesta ja ehkäsystä. Mitä tapahtuisi jos kukaan ei enää uskaltaisi kysyä? Sukupuolitaudit ja vahinkoraskaudet lisääntyisivät ja sitten syytetään niitä ketkä niitä saa. Tosin itsehän se niiden vika on jos ne päättää pitää lapsen kun tulee raskaaksi.
Asia kanssa mitä en ymmärrä, on toisten raskaaksi tuleminen nuorena. Miksi sitä pitää tuomita jos haluaa pitää elävän olennon eikä sitä tappaa? Itse olen tehnyt abortin 19 vuotiaana ja siitä mua on paljon tuomittu, eli koskaan ei ole hyvä? Itse tein sen päätöksen, koska en halunnut tuoda pientä elävää olentoa mun rikkinäiseen elämään, enkä myöskään halua vahinkolasta. Haluan elämääni suunnitellun lapsen, jolle voin kertoa aina uudelleen ja uudelleen sen tarinan miten paljon häntä suunnittelin niinkuin mun omat vanhemmat ovat mulle kertoneet. Sitä mä haluan mun tulevalle/tuleville lapsille! Mutta en silti tuomitse niitä ihmisiä ketkä haluaa pitää vahingossa tulleet raskaudet, eikä pitäis kenenkään muunkaan. Tai niitä raskauksia mitä suunnitellaan nuorena, niitäkään vastaan ei pitäis olla kenelläkään mitään sanottavaa. Ei kyllä mene päiviä ohi kun en muka ajattelis minkälainen olis mun lapsi, olisko se tyttö vai poika? mun näkönen? minkä ikänen se nyt olis? Mutta sit taas muistan kuinka pilalle mun elämä olis mennyt ja mstä kaikesta olisin jäänyt paitsi jos olisin sen pitänyt, ja sit taas unohdan sen kokonaan.
Joten tykkäs joku sitten punasesta ja toinen vaikka verkkosukkiksista, mitä me olemme tuomitsemaan? Katsele omaa elämääsi ja tuomitse vaikka sitä, jos jotain pitää tuomita!
Kiitos kun jaoit nämä ajatukset kanssani jos luit loppuun asti
Sara
Take on Life Part 2
Heräsin tänään vasta vähän jälkeen kolmen Ruotsin aikaan, ja olin yllättynyt, koska menin kumminkin vähän jälkeen kolmen aamuyöstä nukkumaan, eli nukuin joku 12 tuntia. Joka ei oo mulle normaalia, yleensä en pysty nukkumaan kun 10 tuntia korkeintaan. Heti kun heräsin menin heti tarkistamaan sähköpostini ja oli tullut Lanan omistajalta viestiä, laitoin sille meijän lankapuhelinnumeron kun se sitä pyys ja ei mennyt kun ehkä 5 minuuttia niin tuli puhelu, saatin sovittua että Ansu (omistaja) tuo meille Lanan kotiin ensiviikon loppupuolella, koska hän asuu Ylitorniossa ja meillä ei oo autoo vielä niin ei voida mennä ite hakemaan. Ja enää 3 viikkoa siihen että saan Litankin, mun setä Kai tuo sen meille ku se asuu Timråssa ja se on siinä matkan varrella.
Tänään Olivia tulee meille töiden jälkeen, eli ihan kohta. Se pyys mua leikkaa sen pidennyksii sillai siistiks, ku ne on aika epätasaset.
Ihanaa, kohta on perjantai! Mennään taas Olivian kanssa rällästelemään Thai Baariin! Se on siis tän paikan menomesta nuorille :D Kuulostaa tylsältä mut siel on aivan saatanan hyvännäkösiä miehii. Sit mennään tossa joku viikonloppu Leville bilettää ja sitten Kolariinkin. Siellä on AINA menoa! Ja hyvännäkösii jätkii.
Okei nyt meni jo yli-innostuksen puolelle ja hehkuttamiseks tää mun blogimerkintä.
Varmaan sen takia on mun lukijamäärä laskenut. En oo pitkään aikaan saanut raapustettua semmosia riipasevia tekstejä niinkun alkuvaiheilla. Mutta oon ilonen että mulla on edes te harvat lukijat! Etten yksin sentään täällä kälätä.
Mulla soi yks vanha biisi päässä... Joka oli sillon hitti, mutta mä tykkään siitä vieläki. Koska oon pesunkestävä Maroon 5 -fani! Ollut jo ekasta levystä lähtien! Sen mä vielä ostinkin. Sillon kun levyjä vielä ostin. Ostin siihen aikaan Pussy Cat Dollssin levyn, en nyt muist sen levyn nimee, mutta se missä oli Buttons ja Beep ja kaikki nää. Yks levy kans mistä oon ollut todella kiitollinen että sain joululahjaks on Iskältä saatu Britney Spearsin Blackout! Sano muut mitä sano, mut paras levy ikinä Britneyltä, ihan paras! Vaikka muut piti sitä ihan floppina. Mua ei kiinnosta, se oli paras IKINÄ. Mutta se biisi, josta puhuin, mikä soi päässä on tässä!
Ahhh ihana! Adam Levine on Jumala! Rihannasta nyt en oo koskaan oikeen ollut mitään mieltä, onhan sillä hyvä lauluääni ja onhan se ihan kaunis ja sen musa on ihan kuunneltavaa, mut en mitenkään hirveesti sitä fanita. On niitä kauniimpiakin ja hyvä äänisempiäkin. (Ja tästä mun mielipiteestä tulee taas kauhee sota, jos joku on Rihanna fani) Mut siis vielä korostan en oo mikään vihaaja.
Litan omistaja laitto just viestiä että ne odottaa että Litan paperit on kunnossa ja valmiit. Niin sitten mun pitää maksaa se 2000kr varausmaksu, joka vähennetään Litan kokonaissummasta 8000kr. Joka on euroissa noin 800e.
Nyt alan paistaa lihaa, kun aletaan syömään. Mulle se on aamupala :D Ja kohta se Oliviakin on täällä. Katotaan jos mitään kiinnostavaa täällä enää tänää tapahtuu niin pidän teijät ajantasalla!
Zau, Sara
Tänään Olivia tulee meille töiden jälkeen, eli ihan kohta. Se pyys mua leikkaa sen pidennyksii sillai siistiks, ku ne on aika epätasaset.
Ihanaa, kohta on perjantai! Mennään taas Olivian kanssa rällästelemään Thai Baariin! Se on siis tän paikan menomesta nuorille :D Kuulostaa tylsältä mut siel on aivan saatanan hyvännäkösiä miehii. Sit mennään tossa joku viikonloppu Leville bilettää ja sitten Kolariinkin. Siellä on AINA menoa! Ja hyvännäkösii jätkii.
Okei nyt meni jo yli-innostuksen puolelle ja hehkuttamiseks tää mun blogimerkintä.
Varmaan sen takia on mun lukijamäärä laskenut. En oo pitkään aikaan saanut raapustettua semmosia riipasevia tekstejä niinkun alkuvaiheilla. Mutta oon ilonen että mulla on edes te harvat lukijat! Etten yksin sentään täällä kälätä.
Mulla soi yks vanha biisi päässä... Joka oli sillon hitti, mutta mä tykkään siitä vieläki. Koska oon pesunkestävä Maroon 5 -fani! Ollut jo ekasta levystä lähtien! Sen mä vielä ostinkin. Sillon kun levyjä vielä ostin. Ostin siihen aikaan Pussy Cat Dollssin levyn, en nyt muist sen levyn nimee, mutta se missä oli Buttons ja Beep ja kaikki nää. Yks levy kans mistä oon ollut todella kiitollinen että sain joululahjaks on Iskältä saatu Britney Spearsin Blackout! Sano muut mitä sano, mut paras levy ikinä Britneyltä, ihan paras! Vaikka muut piti sitä ihan floppina. Mua ei kiinnosta, se oli paras IKINÄ. Mutta se biisi, josta puhuin, mikä soi päässä on tässä!
Ahhh ihana! Adam Levine on Jumala! Rihannasta nyt en oo koskaan oikeen ollut mitään mieltä, onhan sillä hyvä lauluääni ja onhan se ihan kaunis ja sen musa on ihan kuunneltavaa, mut en mitenkään hirveesti sitä fanita. On niitä kauniimpiakin ja hyvä äänisempiäkin. (Ja tästä mun mielipiteestä tulee taas kauhee sota, jos joku on Rihanna fani) Mut siis vielä korostan en oo mikään vihaaja.
Litan omistaja laitto just viestiä että ne odottaa että Litan paperit on kunnossa ja valmiit. Niin sitten mun pitää maksaa se 2000kr varausmaksu, joka vähennetään Litan kokonaissummasta 8000kr. Joka on euroissa noin 800e.
Nyt alan paistaa lihaa, kun aletaan syömään. Mulle se on aamupala :D Ja kohta se Oliviakin on täällä. Katotaan jos mitään kiinnostavaa täällä enää tänää tapahtuu niin pidän teijät ajantasalla!
Zau, Sara
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Take on life
Olen ennen ollut hyvä tukahduttamaan tunteeni, niin etten häiritse niillä muita... mutta jossain vaiheessa nekin vissiin kaikki patoutuu ja purkautuu. En halua ketään koskaan häiritä ongelmillani, koska en halua kuulla ainaista vinkumista siitä että mä angstaan. Mutta olen siis päättänyt hakea ammattiapua mun ongelmiin ja tähän henkiseen tilaan. Erinlaisia ajatuksia pyörii jatkuvasti päässä, yhtäkkiä tekee mieli lähteä takasin Tukholmaan faijan luokse, ku sen kans on aina kaikki vaan paljon paremmin. Se on yks ainuista ihmisistä jotka tietää tasan tarkkaan mitä käyn läpi ja millainen ihminen olen. Toisinaan taas en haluu tuottaa kaikille taas pettymystä kun lähtisin TAAS uuteen paikkaan, ja kuulis valitusta siitä kuinka en osaa pysyä yhdessä paikassa. Mutta mä oon onnellinen täällä, vaikka mummo valittaakin välillä. Itse asiassa paljon ja turhasta. Mut mä ymmärrän, se ei aina tajua tätä nykymaailmaa ja sitä suututtaa se. Koitan aina sitä mahdollisimman paljon auttaa, käyn kaupassa, siivoon jne. Oon myös monta kertaa ajatellut kuinka en malta odottaa sitä kun saa oman miehen, lapset ja pääsee siihen perhe-elämään että loppuu tää tyhjän toimittaminen. Sitten välillä taas kun meen juhlimaan niin oon taas erimieltä. Miten voin koskaan ees saada aivoliittoa, asuntoa tai mitään pysyvää jos koko ajan muutan mieltäni? Mihin se johtaa? Tyhjän toimittamiseen! Ja ihmiset ympärillä tuomitsee, kun ei tiedä alkuunkaan millasta on olla minä. Ja nyt vielä tämä viimenen tikki, josta en juuri haluis puhua. Mutta voin sen verran sanoa että sattuu, ärsyttää, vituttaa, raivostuttaa, itkettää ja masentaa tää tilanne. Vielä kun en voi oikeen tehdä mitään enää mikä auttais tätä tilannetta. Nyt siis vaan istunu tässä koko päivän sisällä miettimässä ratkasua, tyhjään. Joten olen siis päättänyt hakea apua. Onneks on olemassa faija, mummo ja Olivia. Ilman niitä en ois mitään tällä hetkellä!
Hyviä uutisia on se että valitsin tänään itelleni kissan. Lana tulee toivottavasti nopeasti kotiin! Tässä on pienokaisesta kuvia:
.JPG)
Ja kyllä, pienokainen on kilpikonnavärityksellinen, JUURI semmoinen minkä halusin!! Täydellinen. Omistajaa oon saanut aikavälein kiinni, että olen saanut sen varattua, tosin yhteydenpidossa on ollut ongelmia kun sähköpostit tulee viiveellä ja vääriä numeroita vahingossa annettu kummaltakin suunnalta ja luuriin ei ole kerennyt vastata, mutta toivottavasti huomenna selviää enemmän asioita. Hänen syntymänimensä on Samatha, mutta haluan nimen Lana, Jeffrey Campbellin kenkämalliston nimi. Ja tämä siksi koska Campbell on kaikkien aikojen paras kenkäsuunnittelija. Saan myös koiran, beaglen ja hänen nimensä Lita tulee myös Campbellin kenkämallistosta. Halusin että ne sopii yhteen. Tässä on kuvia Litasta:
.jpg)
.jpg)
Tässä oli sitten tää päivitys. Purkasin kaikki pihalle ja helpotti vähän.
Sara
Hyviä uutisia on se että valitsin tänään itelleni kissan. Lana tulee toivottavasti nopeasti kotiin! Tässä on pienokaisesta kuvia:
.JPG)
Ja kyllä, pienokainen on kilpikonnavärityksellinen, JUURI semmoinen minkä halusin!! Täydellinen. Omistajaa oon saanut aikavälein kiinni, että olen saanut sen varattua, tosin yhteydenpidossa on ollut ongelmia kun sähköpostit tulee viiveellä ja vääriä numeroita vahingossa annettu kummaltakin suunnalta ja luuriin ei ole kerennyt vastata, mutta toivottavasti huomenna selviää enemmän asioita. Hänen syntymänimensä on Samatha, mutta haluan nimen Lana, Jeffrey Campbellin kenkämalliston nimi. Ja tämä siksi koska Campbell on kaikkien aikojen paras kenkäsuunnittelija. Saan myös koiran, beaglen ja hänen nimensä Lita tulee myös Campbellin kenkämallistosta. Halusin että ne sopii yhteen. Tässä on kuvia Litasta:
.jpg)
.jpg)
Pikkunen tulee luokseni viikolla 45 ja maksaa hunajaa :D mutta onneksi vähän rotukoiraan nähden. Hänen syntymänimensä on Wilda, jota inhosin heti kun sen kuulin, kuulemma Ruotsissa suosittu tyttökoiran nimi, sano Olivia. Mutta siitä tulee kyllä Lita. Tiedän, sanoin sen jo.
Vielä pari asiaa ennen kun lopettelen.
Olen kyllä välillä tosi ihmeissäni jätkien käytöksestä. Kun oon tossa perjantai/lauantai välisenä yönä... okei se oli aamua! Niin jutellut yhden nimeltä mainitsemattoman pojan kanssa joka sattuu olemaan entinen ihastuskin, mutta niin ihanasti ku se sen taas tekikin niin sai mut taas ajattelemaan sitä non-stoppina.... Ja nyt se ei sit enää ookkaan samanlainen, hyvä että ees vastaa tai tulee puhumaan facebookissa ja tänäänkin joku toinen nainen (tyttö) laitto sydämen sen seinälle ja se tykkäs siitä, voi olla tietty mitä vaan mutta siinä vaiheessa huomasin et oon taas pakkomielteinen. Ja tässä olotilassa ei hyvä asia... Joten koitan nyt vaan jatkaa täällä elämistä parhaani mukaan ja toivottavasti unohdan sen.
Kuuntelin sinä yönä myös ihanan biisin, jota kuuntelin aina uudestaan ja uudestaan. Kuunnelkaa noi sanat, aivan uskomattomat. En saa tätä biisiä edes tunkemalla pois.
´
Tässä oli sitten tää päivitys. Purkasin kaikki pihalle ja helpotti vähän.
Sara
tiistai 16. lokakuuta 2012
Ensilumi
Noniin! Vihdoin se tuli. Tänään me lähetään takasin mummon kanssa Pajalaan, ollaan siis Haaparannassa. Oon saanu paljon uusia huppareita, villakapan, neuleen, mekkoja, talvitakin ja nyt pääsen vihdoin käyttämään mun takkia!
Kissan metsästys on tuottanu vaikeuksii, mut odottavaista palkitaan aina. Huomasin eilen illalla sähköpostissani että joku haluaa myydä minulle just sen kilpikonna värityksellisen pennun, vielä en ollut tietonen onko narttu vai uros ja onko missä päin, sitä vastausta vielä odotan.
Enkä taaskaan saa sitä yhtä pois mun päästä. Miks se piti taas alkaa puhuu mun kanssa? Kun ei se nyt näytäkkää mitää kiinnostuksen merkkejä, vaikka kuinka lateli kaikkii sulouksii mulle.
Lita Amor on meillä alle 4 viikon päästä! En jaksa oottaa.... Viel pitäs katille keksiä nimi :D Nyt mummo on saanu jostain idean hankkii meille joku kani tai marsu! Meille tulee oikeesti joku eläintarha. No ei mua haittaa :)
No ei mulla muuta ihmeempää, tiiän ei ollu mitää kiinnostavaa luettavaa mut ei voi mtn :D
Sara
Kissan metsästys on tuottanu vaikeuksii, mut odottavaista palkitaan aina. Huomasin eilen illalla sähköpostissani että joku haluaa myydä minulle just sen kilpikonna värityksellisen pennun, vielä en ollut tietonen onko narttu vai uros ja onko missä päin, sitä vastausta vielä odotan.
Enkä taaskaan saa sitä yhtä pois mun päästä. Miks se piti taas alkaa puhuu mun kanssa? Kun ei se nyt näytäkkää mitää kiinnostuksen merkkejä, vaikka kuinka lateli kaikkii sulouksii mulle.
Lita Amor on meillä alle 4 viikon päästä! En jaksa oottaa.... Viel pitäs katille keksiä nimi :D Nyt mummo on saanu jostain idean hankkii meille joku kani tai marsu! Meille tulee oikeesti joku eläintarha. No ei mua haittaa :)
No ei mulla muuta ihmeempää, tiiän ei ollu mitää kiinnostavaa luettavaa mut ei voi mtn :D
Sara
lauantai 13. lokakuuta 2012
Krapula Ajatuksia
Ei menny eilinen niinkun kuvittelin, loppuilta kyl meni täysin suunnitelmien mukaan ;)
Vois tänäänkin koittaa lähtee vähän samoille raiteille...
Näin paljon sukulaisii.
Nyt ootan ihan malttamattomana vastausta yheltä ihmiseltä, kun se kirjautuu facebookkiin! Ja en meinaa pysyy housuissani....
Sitä luulee kun baarista lähtee et oompa mä selviimässä ja sit kun tulee koneelle niin huomaa oikeesti kuinka vitun kännissä on :D
Eilen pääsin vanhan jenkkicadillacin kyytii! Ajeltiin ympäriinsä hyvännäkösten jätkien kanssa ja mentiin jatkobileisiin...
Joskus viiden aikoihi aamuyöstä kävelin sit himaa ja en tunnistanu katuja niin piti kysyä suuntaa joltain postiautolta ja se lopulta heitti mut himaa.
Sit jäinki juttelemaan yhen ihanan ihmisen kanssa facebookkiin kaheks tunniks.... ;)
Nyt mun pää onki sitten ihan sekasin kaikista ajatuksista, yhtä tunteiden pyörremyrskyä....
Vois tänäänkin koittaa lähtee vähän samoille raiteille...
Näin paljon sukulaisii.
Nyt ootan ihan malttamattomana vastausta yheltä ihmiseltä, kun se kirjautuu facebookkiin! Ja en meinaa pysyy housuissani....
Sitä luulee kun baarista lähtee et oompa mä selviimässä ja sit kun tulee koneelle niin huomaa oikeesti kuinka vitun kännissä on :D
Eilen pääsin vanhan jenkkicadillacin kyytii! Ajeltiin ympäriinsä hyvännäkösten jätkien kanssa ja mentiin jatkobileisiin...
Joskus viiden aikoihi aamuyöstä kävelin sit himaa ja en tunnistanu katuja niin piti kysyä suuntaa joltain postiautolta ja se lopulta heitti mut himaa.
Sit jäinki juttelemaan yhen ihanan ihmisen kanssa facebookkiin kaheks tunniks.... ;)
Nyt mun pää onki sitten ihan sekasin kaikista ajatuksista, yhtä tunteiden pyörremyrskyä....
perjantai 12. lokakuuta 2012
you
Why?
Why do u have to mess with my head again....
I REALLY like it, but it makes me addicted and if i go down again, i might not get up anymore.
I can't think straightly, i'm shaking and i can't make even one thought that stands to reason.....
I don't know what to say next, i don't know even what's true and what's not.
Am I getting punked or is the guy that i have dreamed about really into me?
Someone point the direction for me...
I don't wanna get lost, like I do in your eyes!
This is not fair...
It makes me happy to think that it was EXACTLY this time last year that we met...
and i do remember EXACTLY what i wrote in my diary in that time...
torstai 11. lokakuuta 2012
Rainy day
Aivan uskomattoman kaunis hetki.
Istun keittiön pöydän ääressä ja katson ajatuksissani hetken ulos, aurinko paisto jo aikasemminkin mutta tällä kertaa sataa tihkumalla vettä, aivan kuin se olisi lunta.
Pysähdyin tuijottamaan sitä hetkeksi. Joka kerta kun alkaa auringonpaisteessa satamaan, tulee mieleeni Jari Sillanpään kappale "Aurinko paistaa ja vetää sataa... taitaa tulla kesä" ja myös se, että kun auringonpaisteessa alkaa sataa niin pitäisi näkyä sateenkaari. Sitä aina tämmösellä kelillä etin. Tällä kertaa ei löydy...
Nyt se biisi sitten soi päässä koko päivän :D
Sain tänään sähköpostia siitä beagle pennusta ja saisin sieltä nartun varattua, mutta se on 8000 kruunua, eli noin 800 euroissa. Pitää vielä keskustella mummon kanssa pennusta. Onneksi luovutus on vasta viikolla 45, että kerkee miettiä. Kissasta ei ole kuulunut vielä mitään. Toivottavasti siitäkin tulen vielä kuulemaan, haluisin niin paljon sen pennun, se on niin sulonen! Ja juuri sitä mitä etsinkin.
Tänään pitäs saada ostettua jostain meikkejä, puuteria ja luomiväriä ja sen semmosta, koska mennään huomenna Olivian kanssa vähän viihteelle. Joko Kolariin tai sitten pysytään täällä. En niin jaksa venata, että päästäs jo huomiseen, en oo vähään aikaan päässytkään viihteelle. No itseasiassa kohta kahteen viikkoon, eli ei niin paljon, mutta mulle paljon.
Ihanaa, sain apua siihen lukijaks liittymis juttuun, lisään vain gadgetin lukijoille niin sitten pääsette liittymään lukijoiksi!
Saa nähdä mitä tämä päivä tuo tullessaan... lisää kerron ehkä huomenna. Lukemisiin!
Sara
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Pikkulauantai
Huomasin juuri ettei mun blogin lukijaks pysty liittyy, ainakaa en oo huomannu et mistä... Et jos tiedätte miten niin kertokaa mullekki :D
Suunnittelin tossa just et kun oon suorittanu autokoulun tääl nii tuun auton kans junal Helsinkiin, otan mun matkaani Jenna, Teresan ja Cian ja me lähetää roadtripille tänne Pajalaa. Mut se on vast sit kesällä, koska ei täällä oo mitään ihmeellistä talvella. Meinasin että suoritan autokoulun automaattisella, koska oon kokeillu manuaalisesti mut ne vaihteet ei vaan mee mun päähän ja kytkin ei oo mun ystävä! Aina stögään auton ku pitäs kytkimen kans leikkii...
Ei oo vieläkään tullu mun sims kolmosta postilaatikkoon. Ymmärrän et se tulee suomest asti, mut ei siin nyt viikkoa pitäs kestää? Pitäsköhän mun soittaa cdonille?
Mummo yrittää tossa löytää numeroa Kirunaa, jonnekki verotoimistoon. Mun pitäs sieltä saada mun uus Ruotsin sotu. Mulla oli viime vuonna samoihin aikoihin sama juttu meneillää mut tukholmassa, ja ku muutin kirjoille takas suomee sillon Tammikuussa niin se ei enää oo se mun vanha sotu voimassa.
On aika käyny vähän yksinäiseks täällä kun ei oo ystävii, paitsi yksi ihana sukulainen mutta se on koko ajan töissä :( sano että tulee tänään käymään, toivottavasti sitten tulee. On mulla yks lapsuudesta tuttu ihminen mut oon nähny sen viimeks vauvana. Siihenki pitäs päästä tutustumaan.
Olis niin kiva päästä viikonloppuna vähän irrottelemaan, mut ei sitä yksin oikeen voi. Enkä tiiä mitä baareja täällä on auki ja missä ne on. Ja onko siellä ees ketään.
Mulla on alkanu taas tää oikee olkapää reistailee, se on 3 vuoden aikana ollu aina tähän aikaan joka vuos ihan sika kipee sit se taas rauhottuu ku alkaa lähenee vuoden vaihdetta. Paitsi tänä vuonna jos tulee se maailmanloppu nii en kerkee nähä sitä kivutonta päivää :D tosin en usko tommosii höpölöpö juttuihin. Sama ongelma on mun mutsil ja sen mutsil ja viel oikee olkapää, onkohan tää perinnöllistä? Ja toivottavasti ei reumaa, koska mun enolla (mutsin veljellä) on reuma...
Tiesittekö muuten että täällä ei myydä maxiaskeja tupakasta? Sen sijaan normiaskit ja sataset on saman hintasii ja maksaa euroissa vaan 4.50e. Ja kunnon alkoholii myydään vaan systembolagetissa, joka on vähän ku alko suomessa. Kaupoista saa ihan millon vaan ostettua bisseä ja siideriä, mutta kaikki on korkeintaan 3,5% :D Ihana alkoholilaki täällä... Ja toi vitun alkoholikauppa on auki vaan 18.00 asti ma-pe ja lauantaisin 15.00 asti ja sunnuntaina kiinni. Täytyy olla hullu duracell pupu et kerkee ostaa yhtään mitään!
No... katotaampa mitä tää "pikkulauantai" tuo mukanaan, taitaa mennä tääki päivä iha vaa tääl sisäl hengates :D Hyvät loppuviikot ja pikkulauantait kaikille!
Sara
Suunnittelin tossa just et kun oon suorittanu autokoulun tääl nii tuun auton kans junal Helsinkiin, otan mun matkaani Jenna, Teresan ja Cian ja me lähetää roadtripille tänne Pajalaa. Mut se on vast sit kesällä, koska ei täällä oo mitään ihmeellistä talvella. Meinasin että suoritan autokoulun automaattisella, koska oon kokeillu manuaalisesti mut ne vaihteet ei vaan mee mun päähän ja kytkin ei oo mun ystävä! Aina stögään auton ku pitäs kytkimen kans leikkii...
Ei oo vieläkään tullu mun sims kolmosta postilaatikkoon. Ymmärrän et se tulee suomest asti, mut ei siin nyt viikkoa pitäs kestää? Pitäsköhän mun soittaa cdonille?
Mummo yrittää tossa löytää numeroa Kirunaa, jonnekki verotoimistoon. Mun pitäs sieltä saada mun uus Ruotsin sotu. Mulla oli viime vuonna samoihin aikoihin sama juttu meneillää mut tukholmassa, ja ku muutin kirjoille takas suomee sillon Tammikuussa niin se ei enää oo se mun vanha sotu voimassa.
On aika käyny vähän yksinäiseks täällä kun ei oo ystävii, paitsi yksi ihana sukulainen mutta se on koko ajan töissä :( sano että tulee tänään käymään, toivottavasti sitten tulee. On mulla yks lapsuudesta tuttu ihminen mut oon nähny sen viimeks vauvana. Siihenki pitäs päästä tutustumaan.
Olis niin kiva päästä viikonloppuna vähän irrottelemaan, mut ei sitä yksin oikeen voi. Enkä tiiä mitä baareja täällä on auki ja missä ne on. Ja onko siellä ees ketään.
Mulla on alkanu taas tää oikee olkapää reistailee, se on 3 vuoden aikana ollu aina tähän aikaan joka vuos ihan sika kipee sit se taas rauhottuu ku alkaa lähenee vuoden vaihdetta. Paitsi tänä vuonna jos tulee se maailmanloppu nii en kerkee nähä sitä kivutonta päivää :D tosin en usko tommosii höpölöpö juttuihin. Sama ongelma on mun mutsil ja sen mutsil ja viel oikee olkapää, onkohan tää perinnöllistä? Ja toivottavasti ei reumaa, koska mun enolla (mutsin veljellä) on reuma...
Tiesittekö muuten että täällä ei myydä maxiaskeja tupakasta? Sen sijaan normiaskit ja sataset on saman hintasii ja maksaa euroissa vaan 4.50e. Ja kunnon alkoholii myydään vaan systembolagetissa, joka on vähän ku alko suomessa. Kaupoista saa ihan millon vaan ostettua bisseä ja siideriä, mutta kaikki on korkeintaan 3,5% :D Ihana alkoholilaki täällä... Ja toi vitun alkoholikauppa on auki vaan 18.00 asti ma-pe ja lauantaisin 15.00 asti ja sunnuntaina kiinni. Täytyy olla hullu duracell pupu et kerkee ostaa yhtään mitään!
No... katotaampa mitä tää "pikkulauantai" tuo mukanaan, taitaa mennä tääki päivä iha vaa tääl sisäl hengates :D Hyvät loppuviikot ja pikkulauantait kaikille!
Sara
tiistai 9. lokakuuta 2012
Another normal day in Pajala
Oltiin tänään mummon kanssa asioilla, käytiin pankissa ja sitten mentiin työkkäriin, työkkäristä sain itteni kirjattua työttömäks työnhakijaks, mun työnhaku aktivoituu heti kun saan mun ruotsalaisen sotun. Kerroin sitten siellä että on kokemusta asiakaspalvelusta, "hotelli" työstä jne. Sitten se anto mulle työpaikkailmotuksen, jossa ne haki työntekijöitä siihe vieresee hotellille. Mentiin sitten sukulaisia moikkaamaan ja juomaan kahvit. Jatkettiin siitä sitten sinne hotellille ihan paikan päälle työpaikasta kysymäään. Oisin päässy respaa jos oisin kusettanu et puhun sujuvaa Ruotsii :D Mut ne laitto mut huoneiden siivooja -hakulistalle. Joka on mulle näin aluks iha riittävää. Nyt pitää vaa pitää peukkuja pystyssä et saan sen paikan! Sitten käytiin mummon kanssa syömässä frissesis ja kierreltiin kauppoja. Kun käveltiin takasin päin kotiin niin olin siinä toivossa et postilaatikkoon ois tullu jo mun sims 3... mut ei. Jos se ei huomenna tuu nii kyllä vaan kestää!
Nyt makoilen täs mun huoneen sängyl ja katon jimin jotain sikkii rikosohjelmaa. Mun mahaaki sattuu... oon syöny varmaa liikaa läkeroleja :D Mulle on tullu joku riippuvuus näihi.
Nyt makoilen täs mun huoneen sängyl ja katon jimin jotain sikkii rikosohjelmaa. Mun mahaaki sattuu... oon syöny varmaa liikaa läkeroleja :D Mulle on tullu joku riippuvuus näihi.
Ainii mun jalka on jo sit parempi :)
Tässä on kuva mun huoneen kuvaseinästä.
Tässä taas kuvaseinää vastapäätä oleva seinä josta katon telkkaria ja siel on mun vhs:sät ja dvd:t. jtn taului ja kuvii sielki on.
Siinä on mun vaatelipasto, meikkipeili, kaikkee siistii krääsää jne.
Laitan kuvia sitten takkahuoneesta kun se on valmis.
vitsi mun pitäs tehä se muuttoilmotus viel...
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
FUCK THIS SHIT!
Ja fontti on helvetica. deal with it.
Kerranki ku yritän jotain ihmistä auttaa nii tulee vaan paskaa niskaan, eiks ihmiset osaa enää ottaa kritiikkiä vastaan ja jatkaa elämäänsä? Ja miks neuvon antaminen pitää ottaa tappelun aiheena? Mulle riittää te kaikki tekopyhät ihmiset, marttyyrit ja vanhojen asioitten muistelijat! Onneks asun tääl ettei tarvii kuunnella teit ku vaan facebookin välityksellä! Nyt kiehuu sitä rataa et tää oli viimenen pisara... Ja jos luet tätä tiedät hyvin et puhun susta! ja ps. en voi edelleenkään tehä asialle enää mitään!
Kerranki ku yritän jotain ihmistä auttaa nii tulee vaan paskaa niskaan, eiks ihmiset osaa enää ottaa kritiikkiä vastaan ja jatkaa elämäänsä? Ja miks neuvon antaminen pitää ottaa tappelun aiheena? Mulle riittää te kaikki tekopyhät ihmiset, marttyyrit ja vanhojen asioitten muistelijat! Onneks asun tääl ettei tarvii kuunnella teit ku vaan facebookin välityksellä! Nyt kiehuu sitä rataa et tää oli viimenen pisara... Ja jos luet tätä tiedät hyvin et puhun susta! ja ps. en voi edelleenkään tehä asialle enää mitään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)